Tänään käytiin diagnoosi varmistamassa silmäsairauksiin erikoistuneella eläinlääkärillä. Diagnoosi oli "alkava lievä pannus sarveiskalvojen ulkokulmissa ja vilkkuluomella". Eläinlääkäri oli toiveikas sen suhteen, että kisaura jatkuu. Sanoi, että uskoo meidän voivan pitää noita 7vkon varoaikakarensseja lääkkeestä. Tietysti koko ajan täytyy muutoksia seurata! Oli onni, että ihan sattumalta huomasin muutokset silmissä reilu viikko sitten. Nyt olevaa lääkitystäkin lievennettiin, joten silmätippoja laitetaan vain yhtä lajia 1-3 kertaa päivässä. Olin todella iloinen, että tauti on tuommoisessa kesyssä tilassa ainakin toistaiseksi. Silmäkontrolli on puolen vuoden välein.
Hakukausi on myös startattu käyntiin! Tällä hetkellä on takana kolme treeniä. Sara on ollut tosi hyvä. Ensimmäisessä treenissä meinasi autolta lähteä omin nokkineen metsään, kun otin valjaat käteen. Oikein puhkui intoa =). Olenkin tässä kovasti pohtinut, että mikä on optimimäärä treenata jo osaavaa koiraa? Tappaako sillä hinkkaamisella aina jonkun verran motivaatiota? Sarankaan ei periaatteessa tarvitse oppia mitään uutta hakumetsässä. Tottakai varmuutta pitää saada esimerkiksi vaikeisiin piiloihin, mutta se on taitava koira, jos sillä vaan pysyy viettivire korkealla koko radan. Siinäpä se haaste onkin, että jaksaa 300 metriä tehdä intensiivistä työtä. Se vaikein ukko saattaa olla vasta siellä ihan loppupäässä rataa. Olen ajatellut, että tällä kaudella en sorru liian lyhyisiin ratoihin. Vaan tehdään hauskaa hubbabubbaa ja siinä sivussa kasvatetaan kuntoa pitkään rataan. Ajattelin myös silloin tällöin tehdä ihan överipitkän ja vaikean radan, jossa paljon tyhjiä. Saran kanssa ongelma kun on ollut tarpeeksi syvien tyhjien tekeminen ja väsyneenä pistot ovat jääneet usein piikeiksi. Ja kolmosen radassahan niitä pistoja riittää... Eli enemmän laatua kuin määrää on tämän kauden teema =)
 |
| "Ukko!" |
