maanantai 22. kesäkuuta 2015

Vepeilyä ja pentutreffejä

Hakutreenien ohella ollaan Saran kanssa nyt hieman vepeiltykkin. Osallsituttiin kolmen kerran lajiin tutustumiseen. Mehän ollaan mökillä hömppävepeilty kesäisin ja tämän tuloksena Sara osaa soveltuvuuskokeen muut liikkeet paitsi viennin. Tästä hommasta Sara on ihan liekeissä! Ja itsellekkin mukavaa vaihtelua tehdä jotain missä ei ole tavoitteita...vielä... Ei vaan, ehkä vähän on tavoitteena suorittaa se soveltuvuuskoe tänä vuonna. Tämänkin homman myötä on kasvanut jälleen arvostus omaa rotuvalintaa kohtaan. Saksanpaimenkoira jaksaa aina vaan yllättää monipuolisuudellaan!

Venettä hakemaan!


Pelastettu!

Kyllä mä sen rantaan saan!


Teslakin on kasvanut hurjasti ja alkaa näyttämään jo oikealta suskoiralta. =) Selässä ollut tumma irokeesi on alkanut hiljalleen levitä muualle kroppaan ja koira on paljon tummempi kuin aiemmin. Meillä on käynyt hurja säkä, kun on sattunut niin paljon pentukoiria ympäristöön. Tesla on vepetreenien yhteydessä päässyt leikkimään landseerin pentujen, australiankarjakoiran pennun ja bernin pennun kanssa. Kaveripiiriin on tämän lisäksi vielä siunaantunut saksanpaimenkoiran pentu ja labradorin pentu. On aivan mahtavaa, kun pennut saavat hömpätä keskenään!

"Työvaatteet" ekaa kertaa päällä.

Tesla ja Aida








keskiviikko 10. kesäkuuta 2015

Yhtä vaille

Oltiin Saran kanssa jälleen kokeessa sunnuntaina. Uskokaa tai älkää tyttö vetäs 282p eli vahvan ykköstuloksen! Käsittämätöntä, että nyt ollaan yhden päästä KVA- arvosta!

Ihan ongelmitta ei tuokaan koe mennyt.

HAKU (158p):
Alkuun etsintäradalla oli todella hyvä. Aivan loistavia tyhjiä pistoja. Olin tulkitsevinani koirasta, että oli hajulla etukulmassa ja pistotinkin varmaan kymmenen kertaa ensimmäisellä 50 metrin matkalla! No eka ukko oli noin 50 metrissä, joten turhaan meni noin paljon energiaa alkurataan. Harmitti, kun tavallaan kulutin koiraa niin paljon siihen. Ensimmäisen löydän jälkeen sai lähes heti hajun seuraavasta ukosta, joka oli noin 150 metrissä toisella puolella. En saanut enää kunnon tyhjille enkä oikeastaan yrittänyt korjatakkaan. Näin selvästi, että hajulla oltiin ja yritin vain räpiköidä rataa eteenpäin. Voi sanoa, että ensimmäiset 100m työskentely oli hienoa katsottavaa. Toisen ja kolmannen ukon välillä kävi samalla tavalla eli lähes heti oli hajulla. Tuulenpuuskat sattuivat juuri niin, että toi hajun nenään. Ja taas räpiköin rataa eteenpäin... Painatin 200m merkistäkin niin kovaa ohi, että tajusin vasta jossain oikeasti todella lähellä 300m, että hitto vie miten kaukana oon. Hyvä, etten painattanut radasta yli!

Vähän jäi vaivaamaan itseä, että miksi en yrittänyt korjata tyhjiä enempää. Sara sai taas vahvistusta siitä, ettei niitä tarvitse tehdä. Toisaalta kokeessa ei oikein voi alkaa kouluttamaankaan. Tuskin olisin tyhjille saanut paljoakaan paremmin, mutta harmittaa silti miksi en ottanut pientä riskiä ja koittanut. Toisaalta siinä vaiheessa, kun näkee, että koira on hajulla, haluaa vaan eteenpäin. Toisaalta pelkäsin myös sitä, että nappaa kakkos ukon jo jostain todella kaukaa. Näytöt 1 ja 2 taas täydet, mutta 3. näytölle lähti jälleen haluttomasti ja siitä menikin kaksi pistettä. Tuota pitää nyt lähteä työstämään.

Paljon paremmin mennyt etsintä kuitenkin kuin viimeksi! Koira oli hyvässä tilassa ja itse kehuin ja kannustin koiraa maastossa paljon enemmän kuin aiemmin. Ajattelin, että kai tuomari kieltää, jos olen liian äänekäs =).

Laskin tarkkaan paljonko pitää saada esineistä ja tottiksesta, jotta 1- tulos on mahdollinen. Tiesin, että se on mahdollista, mutta en oikein uskonut, että oikeasti onnistutaan esineissä ja tottiksessa täysin.

ESINERUUTU (29p):
Sara teki elämänsä parhaan esineruudun kokeessa. Etsiminen oli loistavaa ja koira eteni hyvin sekä oli energinen. Kaikki kolme esinettä löytyi ja pisteitä tuli 29p. Yksi piste meni, koska tuomari katsoi, että viimeinen esine olisi pitänyt paikantaa aiemmin. Treeni on näemmä tuottanut tulosta! Viimeinen esine olikin hieman kompa. Se oli todella lähellä lähestyssivua. Sara pysähtyi lähelle jo kerran, mutta kutsuin pois, koska ajattelin lähinnä, että haisteleeko nyt jonkun pissoja tms. Toisellakin lähetyksellä jäädä töksähti ihan eteen ja annoin olla vähän aikaa, kun odottelin, että lähtisi ottamaan syvyyttä. No, ei lähtenyt ja lähdin hieman liikkumaan lähetyssivulla ja kutsuin Saraa ja hitto vie se nosti päänsä esine suussa!! Olin ihan äimänä! Hyvä, etten mokannut koko hommaa, kun en antanut koiran työskennellä. Pitäisi muistaa, ettei ne esineet aina ole siellä takalinjalla. Hyvä, että koiralla oli nenä auki.

TOTTIS (95p):
Tottis suoritettiin kolmen parina ja tämäkös sekotti mun pään ihan täysin. Jouduin kentän laidalla odottamaan suoritusvuoroani, joten koira lähti periaatteessa melko nollatilasta hommiin. Ei sinänsä tietysti huonoa harjoitusta sekään. Ensimmäisen seuruu suoran Sara oli sen näköinen, että lähtee eteenmenoon. Mielessä oli koko ajan, että älä nyt vain ampaise mihinkään. Kun eteenmenoa ei sitten tullutkaan, koiran vire laski ensimmäisen täyskäännöksen jälkeen. Se suoritti kyllä kaikki tarkasti, mutta koko ajan oli itsellä sellainen olo, että en saa otetta hommaan. Tiedän, että Sara pystyy olemaan korkeammassa vietissä ja sen tottismoodi on vietikkäämpi kuin mitä sunnuntaina esitti. Vire laski myös noutokapuloille mennessä. Tämän huomaa siinä, että ajoittain tiputtaa kontaktia, kun kävelen kapula kädessä. Pysykyllä samalla kohtaa ja itse noudossa on taas aktiivinen. Tuota ongelmaa täytyy nyt alkaa ratkoa myös enemmän. Erityisen iloinen olen hyppynoudon onnistumisesta! SE HYPPÄSI!! Jes! Tämähän on meille aiheuttanut harmaita hiuksia vierailla esteillä viime kesästä lähtien.

Kokonaisuudessaan kaikki liikkeet siis suoritettiin oikein eli liikevirheiltä säästyttiin. Vaikka itsellä oli tunne, että nyt ei oikein kulje, niin tuomari sanoi pitäneensä erityisesti Saran tottiksesta. Rauhallista ja tarkkaavaista.

Nyt on tulokset kasassa SPKL SM- kisoihin. Oma tavoite siellä on päästä maastoon. Se on jo voitto, jos selvitään tottiksen karsinnasta jatkoon.

Seuraava koe on 27.6 ja voin kertoa, että jännitys on aivan huipussaan! Nyt vaan pitäisi pitää pääkylmänä. KVA- arvo on katkolla tuossa kokeessa ja kyseessä vielä kotikoe. Niin lähellä, mutta niin kaukana...


HK3 palkintoposeeraus