Itse etsintä sen sijaan... PKSM kisoissa oli todella vaikea maasto ja kyykin oli kisoja katsomassa keskilinjalla. Pari ekaa pistoa meni hyvin, mutta sitten alkoi haluton työskentely eli toisin sanoen tyhjät oli huonoja. Löysi ensimmäisen ukon ja toisesta oli mielestäni ehkä hajulla, mutta keskeytys tuli ennen 200m merkkiä. Todella onneton suoritus. Esineruutu noissa kisoissa oli myäs pohjanoteeraus. Rata oli kalliota, kuten hakuratakin. Sara ei läytänyt yhtään esinettä. Maasto jo itsessään oli meille liian vaikea.
Rotumestaruuksissa etsinnän kanssa oltiin, jos mahdollista, vielä isommissa ongelmissa. Irtoaminen jo ensimmäiseen etukulmaan oli onneton ja hups! teki valeen. Ikinä ei ole valetta tehnyt. Näytöllekkin olisi jonnekkin lähtenyt viemään, tiedä sitten minne... Ilmeisesti paineistuu nyt kisatilanteessa siinä määrin, että kokeili valetta. Onneksi vain kerran! Löysi ensimmäisen ukon ja toisesta oltiin jo ohi reippaasti, kun tuli keskeytys. Rataa päästiin noin 250m eteenpäin. Olin todella maani myynyt jo PKSM- kisojen jälkeen ja nyt vielä enemmän.
Olin todella hilkulla perua koko rotumestaruudet ja se mitä siellä tapahtui, ei tullut yllätyksenä. Meinasin keskeyttää meidän etsintä suorituksen jo parin piston jälkeen, mutta vaikea sanoa miksi en sitä tehnyt. Ehkä olisi pitänyt. Tiedä sitten kumpi oli koiralle parempi. Ekaan löytöön olisi ollut hyvä lopettaa, että olisi jollain lailla edes ollut palkitsevaa lähteä radalta pois. Nyt homma loppui taas paskaan. Mietintämyssyä pitää vetää nyt syvälle päähän. Usko viimeisen ykkösen saamiseenkin on nyt koetuksella. Kunpa pääsisi koiran päähän, kun se tekee kuitenkin aina parhaansa!
Seuraavan kerran kisataankin sitten ensi vuonna. Nyt Saran palauttelu ja sitten se pääsee ansaitulle tauolle. Ollaan me tänä vuonna onnistuttukin ja nyt pitää pitää mielessä ne onnistumisen hetket!
 |
| Sara <3 (Kuva rotumestaruuksista) |
