Syksyn ihanutta ja kamaluutta

Syksy tuo mukanaan mahtavia maisemia, kun puiden lehdet kellastuu ja luonto alkaa valmistautua talveen. Sänkipellot ovat syksyn ihanuus ja niiä odottaakin aina innolla. Peltojen ylittely ei kesällä ole mahdollista tietenkään viljelysten vuoksi ja syksy avaakin taas monta uutta lenkkireittiä. Syksyn varjopuoli meillä on hirvien ja hirvieläinten liikkuminen metsästyksen myötä. Tai liikkuvathan ne toki muutenkin, mutta joka syksy olen huomaavinani riistavietin normaalia herkemmän aktivoitumisen Toivossa. Käytännössähän Toivoa ei voi pitää ollenkaan irti, poislukien hakutreenit, tokotreenit jne. Hakumetsässä se ei ole koskaan karannut. Ei tallatessa eikä treenatessa. Kop, kop vaan! Koputetaan puuta. Onneksi saksanpaimenkoirien kanssa ei tätä ongelmaa ole. Jos ne sattuukin lähtemään jonkin elukan perään, tulevat ne takaisin melko pian. Viimeistään, kun "saalis" on poissa näkyvistä. Mutta Toivo poika se mennä holkottaa ja tosiaan pelkkä riistan haju riittää. Keskimääräinen karussaoloaika on noin 10-16h. Kyllä siinä ehtii omistaja harmaita hiuksia saada aina muutaman. Varovaisuudesta huolimatta näitä karkaamisia silloin tällöin pääsee tapahtumaan. Valitettavasti. Siitä voi toki olla huoletta, että Toivo kellekkään mitään tekisi, edes eläimille. 

Vaikka Toivo onkin elämäni koira, on se ensimmäinen ja viimein tietoisesti otettu riistaviettinen yksilö.

Sänkipellot <3

Kolmen kopla

Harraskausi on seesteissä vaiheessa, kun tämän vuoden kisat on kisattu. Nyt mietitään mitä tuli tehtyä ja mitä parannettavaa on seuraavaa kautta ajatellen. Teslan edistymiseen hakuhommissa olen tyytyväinen ja olenkin yrittänyt olla suunnitelmallinen ja tehdä treenejä järkevän tavoitteellisesti. Teslan kanssa homma on sikäli helpompaa, että nyt minulla on selvä kuva mitä hakukoiralta haluan. Mikä on se minun mielestäni ihanne hakusuoritus. Saran kanssa tätä kuvaa ei vielä ollut.

Nyt ollaan keskitytty haamujen kautta siihen, että piston malli lähtisi muodostumaan oikeanlaiseksi. Alkuharjoituksethan Teslan kanssa tehtiin pelkän hajuaistin varassa, ilman näköärsykkeitä ja olen tällä hetkellä tyytyväinen siihen miten tyttö käyttää nenäänsä. Toki se on lahjakas nenänkäyttäjä myös luonnostaan.

Etevä hakukoiran alku