Taukoa, tottiksen pohjia ja vähän näytelmääkin

Käväistiin tyttöjen kanssa saksanpaimenkoirien erikoisnäyttelyssä 3-4.10 Hyvinkäällä. Sara esiintyi käyttöluokassa eli nartut yli 24kk ja Tesla pennuissa 6-9kk. Hienosti ja ylpeästi pidettiin perää molempina päivinä :). Saralle olen himoinnut tuota SG arvosanaa ja nyt se sen sai! Siitä olin todella iloinen. Teslan arvosana oli L. Plussa jäi puuttumaan, mutta mitäpä tuosta. Tesla esiintyi hienosti kahden siskonsa kanssa samassa luokassa. Saran esitin itse, mutta Teslalla oli esittäjänä Tuukka Nyman. Tuukka oli taitava esittäjä ja hoiti homman todella hienosti. Olen molempien tyttöjen esiintymiseen erittäin tyytyväinen.

Näyttelyselfie :) Avustaja Jaana, minä ja Sara

Itselleni on tärkeää, että koira esitetään näyttelyssä hyvin ja itsensä arvoisesti. En pidä ajatuksesta, että "haetaan vain se pakollinen G tai H". En itsekkään koiria ole näyttelymenestyjiksi ottanut, mutta haluan esittää koirani ylpeänä ja niille kuuluvalla arvolla vaikka tiedän, että häntäpäässä sitä ollaan ja maksimissaan tulee se SG tai EH.

Näyttelyviikonloppu oli kaikenkaikkiaan mukava ja virkistävä. Ei mitään suorituspaineita vaan mukavaa yhdessäoloa tuttujen ja kavereiden kanssa. Alla muutama kuva näyttelystä. Kuvaajana Marke Kervinen. Valitettavasti lauantailta, jolloin Sara oli vuorossa, ei ole kuvia kehästä.

Hakuiltu ollaan nyt noin kerran viikossa ja Saran osalta se on ollut lähinnä valmistautumista taukoon. Tottiksen osalta Sara onkin ollut täysin tauolla, jos ei oteta huomioon paria hömppätreeniä. Raskaan kauden jälkeen typy on taukonsa ansainnut. Tämä on vaarallista sanoa, mutta tottis on mielestäni nyt hyvässä tilassa, joten mitä sitä hinkkaamaan.

Tesla on nyt aloittanut tavoitteellisen tottiksen ja tytön osalta tavoitteet on asetettu niin, että BH- koe suoritettaisiin syksyllä 2016 eli vuoden päästä. Luoja yksin tietää päästäänkö tavoitteeseen eikä sillä väliä olekkaan, mutta insinööri kun olen, täytyy hommassa olla raamit ;).

Tähän asti Teslan kanssa on tehty vain motivaatiota ja keskitytty siihen, että se olisi aktiivinen minulle. Teknisiä juttuja ei ole otettu kuin vasta nyt kahdessa treenissä. Tärkeintä on ollut, että on KIVAAAA mun kanssa ja muu maailma ja häiriöt ei merkitse mitään. Nyt motivaatio ja aktiivisuus on mielestäni hyvällä tasolla, ja "töihin" sana aktivoi sen mitä haluan, joten nyt on aika alkaa tekemään tekniikkaa. Tosin pennulle sopivalla tasolla. Erittäin tyytyväinen olen Teslaan koirana, kunpa en vaan pilaisi sitä...

Syksyn ihanutta ja kamaluutta

Syksy tuo mukanaan mahtavia maisemia, kun puiden lehdet kellastuu ja luonto alkaa valmistautua talveen. Sänkipellot ovat syksyn ihanuus ja niiä odottaakin aina innolla. Peltojen ylittely ei kesällä ole mahdollista tietenkään viljelysten vuoksi ja syksy avaakin taas monta uutta lenkkireittiä. Syksyn varjopuoli meillä on hirvien ja hirvieläinten liikkuminen metsästyksen myötä. Tai liikkuvathan ne toki muutenkin, mutta joka syksy olen huomaavinani riistavietin normaalia herkemmän aktivoitumisen Toivossa. Käytännössähän Toivoa ei voi pitää ollenkaan irti, poislukien hakutreenit, tokotreenit jne. Hakumetsässä se ei ole koskaan karannut. Ei tallatessa eikä treenatessa. Kop, kop vaan! Koputetaan puuta. Onneksi saksanpaimenkoirien kanssa ei tätä ongelmaa ole. Jos ne sattuukin lähtemään jonkin elukan perään, tulevat ne takaisin melko pian. Viimeistään, kun "saalis" on poissa näkyvistä. Mutta Toivo poika se mennä holkottaa ja tosiaan pelkkä riistan haju riittää. Keskimääräinen karussaoloaika on noin 10-16h. Kyllä siinä ehtii omistaja harmaita hiuksia saada aina muutaman. Varovaisuudesta huolimatta näitä karkaamisia silloin tällöin pääsee tapahtumaan. Valitettavasti. Siitä voi toki olla huoletta, että Toivo kellekkään mitään tekisi, edes eläimille. 

Vaikka Toivo onkin elämäni koira, on se ensimmäinen ja viimein tietoisesti otettu riistaviettinen yksilö.

Sänkipellot <3

Kolmen kopla

Harraskausi on seesteissä vaiheessa, kun tämän vuoden kisat on kisattu. Nyt mietitään mitä tuli tehtyä ja mitä parannettavaa on seuraavaa kautta ajatellen. Teslan edistymiseen hakuhommissa olen tyytyväinen ja olenkin yrittänyt olla suunnitelmallinen ja tehdä treenejä järkevän tavoitteellisesti. Teslan kanssa homma on sikäli helpompaa, että nyt minulla on selvä kuva mitä hakukoiralta haluan. Mikä on se minun mielestäni ihanne hakusuoritus. Saran kanssa tätä kuvaa ei vielä ollut.

Nyt ollaan keskitytty haamujen kautta siihen, että piston malli lähtisi muodostumaan oikeanlaiseksi. Alkuharjoituksethan Teslan kanssa tehtiin pelkän hajuaistin varassa, ilman näköärsykkeitä ja olen tällä hetkellä tyytyväinen siihen miten tyttö käyttää nenäänsä. Toki se on lahjakas nenänkäyttäjä myös luonnostaan.

Etevä hakukoiran alku

KP+ROP

Edellisenä viikonloppuna (29.8.2015) käytiin Teslan kanssa pentunäyttelyssä Vantaalla. Lähdettiin vailla mitään tavoitteita ajatuksissa vaan kaydä pennun kanssa hälinässä ja paikassa, jossa paljon koiria. Meillä maalla, kun saa asua niin herran kukkarossa, ettei paljon ylimääräisiä häiriötekijöitä ole. Meillä kävi kuitenkin paremmin kuin hyvin! Tuloksena ROP pentu!! Mun Tesla?! Kiva yllätys ja antoihan se matkalle uutta sisältöä. Ryhmäkehässä ei sitten enää pärjätty millään muotoa. Mulla ei ollut ketään apparia mukana ja Tesla oli siinä vaiheessa jo väsynyt. Jouduttiin vielä ensimmäisiksi juoksemaan. Teslan mielestä takana oli enemmän kivaa kuin edessä, joten kehässä liikkuminen ja seisotus oli hankalaa, kun ei ollut mitään mihin olisi edessä kiinnittänyt huomion. Lokakuussa menen Saran ja Teslan kanssa erkkariin ja tämä oli osaltaan myös harjoitusta siihen :)

Oli myös hienoa huomata taas miten lunkisti Tesla ottaa asiat. Ei sillä ole huolta huomisesta vaikka kohtaisi asioita, joita ei ole ennen nähnyt. Se on aina rohkea ja utelias oma itsensä.

Teslan arvostelu kokonaisuudessaan:
Ikäisekseen melko hyvin kehittynyt. Sopivan vahvuinen. Selvä sukupuolileima. Lupaava pää ja ilme. Hyvät korvat. Sopiva luusto. Hyvin kulmautunut. Säilyttää hyvin ylälinjansa liikkeessä. Sopiva askelpituus ja voima. Yhdensuuntaiset liikkeet edestä ja takaa. Miellyttävä iloinen luonne. KP+ROP

ROP pentu

On se nätti ;)

Terä on taittunut tältä vuodelta

Tässä on ollut melkoinen hiljaiselo kirjoittelussa. Olen ollut kesälomalla ja Saraa on treenattu PKSM ja SPL kansallisten mestaruuksissa. Kummistakaan ei jälkipolville jäänyt kerrottavaa etsinnän osalta. PKSM- kisoissa päästiin hienosti maastoon 11. parhailla tottispisteillä. Pisteet oli 87p. Tottikseen olen todella tyytyväinen. SPL- kansallisten mestaruuksissa sen sijaan esineruutu meni loistavasti. Kolme esinettä, pistein 24. Kaksi luovutusta oli huonoja, kun Sara tiputti esineen jalkojen juureen eikä ollut ihan niin hyvin ohjattavissa kuin olisi voinut olla. Mutta hyvällä meiningillä teki mikä parasta.

Itse etsintä sen sijaan... PKSM kisoissa oli todella vaikea maasto ja kyykin oli kisoja katsomassa keskilinjalla. Pari ekaa pistoa meni hyvin, mutta sitten alkoi haluton työskentely eli toisin sanoen tyhjät oli huonoja. Löysi ensimmäisen ukon ja toisesta oli mielestäni ehkä hajulla, mutta keskeytys tuli ennen 200m merkkiä. Todella onneton suoritus. Esineruutu noissa kisoissa oli myäs pohjanoteeraus. Rata oli kalliota, kuten hakuratakin. Sara ei läytänyt yhtään esinettä. Maasto jo itsessään oli meille liian vaikea.

Rotumestaruuksissa etsinnän kanssa oltiin, jos mahdollista, vielä isommissa ongelmissa. Irtoaminen jo ensimmäiseen etukulmaan oli onneton ja hups! teki valeen. Ikinä ei ole valetta tehnyt. Näytöllekkin olisi jonnekkin lähtenyt viemään, tiedä sitten minne... Ilmeisesti paineistuu nyt kisatilanteessa siinä määrin, että kokeili valetta. Onneksi vain kerran! Löysi ensimmäisen ukon ja toisesta oltiin jo ohi reippaasti, kun tuli keskeytys. Rataa päästiin noin 250m eteenpäin. Olin todella maani myynyt jo PKSM- kisojen jälkeen ja nyt vielä enemmän.

Olin todella hilkulla perua koko rotumestaruudet ja se mitä siellä tapahtui, ei tullut yllätyksenä. Meinasin keskeyttää meidän etsintä suorituksen jo parin piston jälkeen, mutta vaikea sanoa miksi en sitä tehnyt. Ehkä olisi pitänyt. Tiedä sitten kumpi oli koiralle parempi. Ekaan löytöön olisi ollut hyvä lopettaa, että olisi jollain lailla edes ollut palkitsevaa lähteä radalta pois. Nyt homma loppui taas paskaan. Mietintämyssyä pitää vetää nyt syvälle päähän. Usko viimeisen ykkösen saamiseenkin on nyt koetuksella. Kunpa pääsisi koiran päähän, kun se tekee kuitenkin aina parhaansa!

Seuraavan kerran kisataankin sitten ensi vuonna. Nyt Saran palauttelu ja sitten se pääsee ansaitulle tauolle. Ollaan me tänä vuonna onnistuttukin ja nyt pitää pitää mielessä ne onnistumisen hetket!

Sara <3
(Kuva rotumestaruuksista)

Leireilyä ja SM- huumaa

Viime viikko vierähti Pieksämäellä Saksanpaimenkoiraliiton koulutusleirillä. Tuttuun tapaan olimme hakuryhmässä, kuinkas muutenkaan. Kaikki koirat olivat mukana. Toivo keskittyi lomailuun ja sillä oli tärkeä virka maastossa radan tallaajana ja mustikan syöjänä! Koska Toivo on jo 9,5vuotta, se sai ylennyksen ja pääsi sisälle mökkiin nukkumaan koko viikoksi. Hienoa oli huomata, että Teslakaan ei paljoa stressaa. Hienosti meni leiri ja oli kuin olisi ollut kotonaan. Tällaisten koirien kanssa on upea kulkea!

Pääsiskö jo sisään?

Leirimaskotti

Sara ja Tesla treenasivat ahkerasti viikon. Saran kanssa otettiin etsinnän lisäksi myös esineruutua ja tottista. Tesla ei tottiksen maailmaan ole vielä juuri päässyt, joten se veti lonkkaa tottisvuorot. Esineitä sen sijaan pennun kanssa tehtiin. Oli hauska huomata  miten hienosti Tesla käyttää nenäänsä ja kuinka sitkeä se on. Haku on tähän asti tehty ilman näköärsykkeitä ja maalimiehet ovat löytyneet pelkän hajuaistin varassa. Se nappaa hajun ja itsevarmasti painaa pöheikköön ja etsii ja etsii. Vielä täytyy välillä tarkastaa tulenko perässä ja hiukan on vielä vaikeutta, että osaisi selvästi lähteä paikantamaan hajua. Sallittakoon tämä 5kk ikäiselle. Itse olen enemmän kuin tyytyväinen siihen, miltä työskentely tällä hetkellä näyttää. Hieman vielä varmuutta nenään ja voikin alkaa miettimään haamuilla suoran piston tekoa.

Pieni hakukoira

Sara oli leirillä taas huippu. SPL- leireillä on selvästi meille hyvä karma, koska leireillä meillä aina homma luistaa. Tätäkin leiriä ennen Sara oli lähinnä ollut tauolla viime kokeen jälkeen. Muutamat palauttavat treenit oli toki tehty. Nyt aionkin tehdä eläinkokeen. Sara on haussa aina parhaimmillaan talven ja taukojen jälkeen. Miksi siis treenata treenaamisen ilosta? Tiettyyn rajaan asti motivaatio kasvaa, kun treenaa, mutta jossain kohtaa se lässähtää pohjamutiin. Koira on jo niin kokenut, että se kyllä tietää mitä hakumetsässä pitää tehdä ja tarpeeksi vaihtelua on vaikea keksiä. Tietyt ongelmat ovat myäs jo niin kroonisia, että niitä ei saa pois. Ja krooniset ongelmat esiintyvätkin (esim. huonot tyhjät) erityisesti silloin, kun motivaatio on lässähtänyt. Viime perjaina ollaan leirillä tehty viimeinen hakutreeni ja yhtäkään en tee ennen SM- kisoja. SM- kisoihin on aikaa viikko. Esineillä otan motivaatiota ja tottiksessa muutamia treenejä. Katsotaan miten käy. 

Leirillä otetaan omaa vuoroa odottaessa lunkisti

PKSM- kisoista kaksi viikkoa eteenpäin on SPL kansallisten SM- kisat. Se jännittää nyt miten saan koiran palauteltua niihin... Tosin, jos PKSM- kisoissa tie noudee pystyyn jo tottiskarsinnassa, niin sittenhän ei ole paljoa palauteltavaa :). Tavoitteet on viikon päästä päästä tottiksesta maastoon ja SPL SM- kisoissa saada tulos. 

Tottiksen osalta jännittää se, miten saan koiran prässättyä hyvään tilaan oikeaan aikaan. Ei liian aikaisin, muttei kiirelläkään... Huh, kaikkeen sitä ihminen vapaaehtoisesti lähtee! Vaikka kaikki menisi penkin alle ensimmäisissä arvokisoissa, yritän muistaa, että SM- kisoihin osallistuminen ei ole itsestään selvyys, vaan tietyt näytöt pitää olla, että sinne pääsee. Näin ollen ollaan tavallaan voittajia jo nyt!

Home sweet home ja lähimetsä

Palauttelua ja lomailua

Viime hakukoe ei mennyt meidän osalta putkeen. Ei tullut viimeistä ykköstä eikä näin ollen KVA- arvoa. No eipä hätiä mitiä, ens vuonna sitten. En meinaa usko, että PKSM- kisojen tai rotumestaruuksien jälkeen enää kisaan tänä vuonna. Koe alkoi tottiksella ja siinä Sara oli jo oudon vetelä, ihan "kuutamolla". 84p revittiin kasaan, mutta otetta koiraan en saanut koko aikana. Etsintä meni todella huonosti. Ukot löytyi kyllä, mutta Sara oli ajoittain todella hukassa. Esineruudusta nousi kaksi esinettä ja siellä työskentely oli ihan ok. 2- tulos tuli ja sijoitus 2. Kokeessa vain kaksi koiraa sai tuloksen, me ja kaverin dobermann. Ei ihan päin seiniäkään, jos hakukokeen 3- luokasta saa vahvan 2- tuloksen, mutta koiralla fiilis kokeessa oli huono. Pisteitä tuli muistaakseni 254p (en ole nyt varma muistanko oikein). Uskon, että pennun tulo taloon, kuukauden aikana kolmet kokeet ja kaikki tämä yhteensä ovat vaatineet veronsa ja näkyi nyt turnausväsymyksenä. Ehkä puolin ja toisin. Palauttavat treenitkin ovat jääneet liian pienelle.

Nyt onkin sitten huilailtu ja yritetty kasata palapeliä takaisin. SM- kisat on kuukauden päästä ja siitä kahden viikon päästä saksanpaimenkoirien rotumestaruudet. Katsotaan miten saadaan homma pelittään molempien ensimmäisissä arvokilpailuissa. Itselle voitto on jo osallistuminen! PKSM- kisoissa tavoitteena on päästä tottiskarsinnasta maastoon ja SPL- rotumestaruuksissa saada tulos.

Tesla on muuten kasvanut hurjasti ja muistuttaa enemmän jo teiniä kuin pentua. Hirmuisen kiva koira! Tavaraa tuntuisi olevan harrastuksia varten ja hermot kunnossa. Ei ylimääräisiä höökäile, kun ollaan ihmisten ilmoilla vaan rauhassa katselee ja rohkeasti tutustuu kaikkeen. Kotona ottaa lunkisti ja yksin jääminen on koko ajan ollut sille helppoa. Toivo- pappa pappailee aktiivisesti ja on yllättävän paljon innostunut painimaan pennun kanssa. Ja mikä parasta koko kopla tulee tosi hyvin juttuun keskenään.

Hieman huolta viime aikoina on aiheuttanut kissoistani nuorempi, 12- vuotias Rauli Badding. Se on nyt oksennellut pidemmän aikaa ja syytä ei ole löytynyt. Verikokeet, joissa mm. tutkittiin maksa- ja munuaisarvot, olivat normaalit. Kurjaa kissallekkin voida jatkuvasti pahoin. Itse pelkäsin, että maksa tai munuaiset pettäneet, kuten kissoille usein käy. Onneksi ei! Toivottavasti syy löytyisi.

Paljon ei ole tässä nyt päiviteltävää, mutta tämmöistä rentoa kesäilyä on meidän hommat nyt olleet! Teslan hakupohjien teko on edennyt hyvin. Ihan eri tekniikalla olen tehnyt kuin Saran kanssa ja eilen haki jo selvästi aktiivisesti maalimiestä. Irtoaa hyvin, mutta tarvitsee vielä tukea, että tulen perässä. Varsinkin, jos ei ole ukon hajusta satavarma. Teslaa on rakennettu tosi yksinkertaisesti. Oon vaan liinassa vienyt metsään ja lähteyt kävelemään kohti takalinjaa. Kun on saanut hajun, oon laskenut irti. Välillä on kyllä kävelty ihan ukollekkin asti. Ukot on koko ajan olleet 50 metrissä. Jos hyviä tuulia on sattunut, ollaan tehty myös tuulella treenejä. Ajatuksena on ottaa apuja käyttöön vasta, kun nenä varmasti auki ja tietysti koiran mukaan katsotaan miten edetään. Toivottavasti ei niin persus edellä puuhun kuin Saran kansssa alkujaan ;) Ensi viikko vierähtää Pieksämäellä SPL- koulutusleirillä. Viikko hakuilua, esineitä ja tottista. Varmasti saadaan taas apuja ongelmiin!

Koko kööri. Toivo 9v, Sara 5v ja Tesla 4kk.

"Käymme yhdessä ain..."

Tesla 4kk

Tesla 4kk

Toivo Pellervo 9- vuotta

Vepeilyä ja pentutreffejä

Hakutreenien ohella ollaan Saran kanssa nyt hieman vepeiltykkin. Osallsituttiin kolmen kerran lajiin tutustumiseen. Mehän ollaan mökillä hömppävepeilty kesäisin ja tämän tuloksena Sara osaa soveltuvuuskokeen muut liikkeet paitsi viennin. Tästä hommasta Sara on ihan liekeissä! Ja itsellekkin mukavaa vaihtelua tehdä jotain missä ei ole tavoitteita...vielä... Ei vaan, ehkä vähän on tavoitteena suorittaa se soveltuvuuskoe tänä vuonna. Tämänkin homman myötä on kasvanut jälleen arvostus omaa rotuvalintaa kohtaan. Saksanpaimenkoira jaksaa aina vaan yllättää monipuolisuudellaan!

Venettä hakemaan!

Pelastettu!

Kyllä mä sen rantaan saan!

Teslakin on kasvanut hurjasti ja alkaa näyttämään jo oikealta suskoiralta. =) Selässä ollut tumma irokeesi on alkanut hiljalleen levitä muualle kroppaan ja koira on paljon tummempi kuin aiemmin. Meillä on käynyt hurja säkä, kun on sattunut niin paljon pentukoiria ympäristöön. Tesla on vepetreenien yhteydessä päässyt leikkimään landseerin pentujen, australiankarjakoiran pennun ja bernin pennun kanssa. Kaveripiiriin on tämän lisäksi vielä siunaantunut saksanpaimenkoiran pentu ja labradorin pentu. On aivan mahtavaa, kun pennut saavat hömpätä keskenään!

"Työvaatteet" ekaa kertaa päällä.

Tesla ja Aida